Kuolakoneelle kuolaliinoja

Vauva-arki on palaamista, jos ei perusasioiden, niin ainakin peruseritteiden maailmaan. Ei ole mitenkään tavatonta, että päällesi pissataan, kakka on täysin sopiva ja mielenkiintoinen puheenaihe ruokapöydässä ja puklu tuoksuu kotoisalta. Lisäksi pienet ihmiset tuntuvat olevan melkoisia kuolakoneita! Liekö vielä hampaiden tekemistä, mutta body kuolataan hetkessä märäksi.

Taistelin saumurin jälleen toimintakuntoon (se on aina Projekti isolla peellä) ja parin päivän päiväunihetket on käytetty kuolaliinojen valmistamiseen kierrätysmateriaaleista. SPR:llä oli taannoin pussipäivät, jolloin kassillisen vapaavalintaista vaatetavaraa sai (muistaakseni) vitosella ja keräilin sieltä trikoovaatteita, joiden kuosit miellyttivät. Kuolaliinojen materiaaleiksi päätyivät nyt mm. nämä kaksi S-kokoista pöllötoppia ja Marimekon raitapaita SPR:ltä. Oranssi kietaisutunika on vanha suosikkini, jonka käytin siihen kuntoon ettei sitä enää viitsi ihmisten ilmoilla pitää, mutta kun kuosi miellyttää niin helman hyväkuntoinen kangas pääsi sekin vielä kiertoon. Vuorikankaina on käytetty omasta kangasvarastosta löytyneitä plyyshi-, fleece- ja collegekankaita (jälkimmäinen not a good idea; kuivuu aivan liian hitaasti!)

Kaavan tein KappAhlin valmiin kuolaliinan pohjalta. Pääällikangas on leikattu vähän isommaksi, että liinaan tulisi huivimaista fiilistä, eikä näytä niin ruokalapulta..

Ja tässä kolme ensimmäistä:

Kun kaikki kolme oli kuolattu märiksi reilun tunnin kuluessa, niin ei auttanut kuin tehdä muutama lisää! Pidensin hieman kiinnityslärpäkkeitä ja tarrranauhan kanssakin tapahtui tuotekehitystä ;) 

Kyllä nämä lyhyellä vaihtovälillä auttavat bodya pysymään kuivana pääntieltä...

...mutta millaiset irtohihat pitäisi ommella, etteivät hihat näyttäisi aina tältä??