Kaunis kuin kivi

Vaihteeksi jotain muuta kuin vauvajuttuja! Syksyisin ilmestyvät kansalaisopiston kurssiesitteet kuuluvat minulla yhtä odotettuihin lukemistoihin kuin Ikea-kuvasto ja tänä syksynä päädyin kivenhiontakurssille. Mukavaa puuhaa on sekin, kovin meluisaa vain....Ensimmäisenä harjoittelutyönä hioin keltakvartsia ja kaiversin siihen vuosiluvun...väreiltään tuo kivi sopii tänne sisustukseen ja päätyneekin kiinni takkaan. Kuvassa kiveä hiomattomana ja valmiina - tosin väri ei nyt lainkaan välittynyt näihin kuviin, hienompi on livenä!

Seuraava kivi tarttui matkaan kai Pyhä-Luoston reissulta. Vaalea raita erotti kiven muista murikoista, mutta eipä tuo lopulta  niin kummoinen ole - vaan entäpä hiottuna, vau!

Viimeinen esimerkki siitä kuinka taviskivi muuttuukin upeaksi hiottuna. Tulikin niin peilikiiltoinen kivi, etteivät kuvat tee oikein oikeutta heijastaessaan kuvaajansakin...

Tähän puuhaan löytyy tuota materiaaliakin kaikkialta ja vaunulenkeillä tulee katseltua kiviä ihan uudella tavalla......

Täältä tullaan!

Meille on syntynyt lapsi.

Ihmettä, iloa.

Lahjoista suurin voi painaa

vain neljä kiloa.

Meille on syntynyt lapsi,

ei yhtään vähempää.

Katsomme salaisuutta

vuoteellaan lepäävää.

Meille on syntynyt lapsi.

Kitinää kuuntelen.

Kaikkion huomion valtaa

hän, puolimetrinen.

( Anna-Mari Kaskinen)

Kun joku on hyvin pieni,

hän yllättää voimallaan

kuin aavojen merien pauhu

on kätketty pisaraan.

Kun joku on hyvin pieni,

hän valloittaa sydämen

kuin hentoinen auringon säde,

kuin rohkeus siemenen.

Kun joku on hyvin pieni,

hän kaikkia lämmittää

ja kovimpaan kuoreenkin silloin

pikkuinen särö jää.

(Anna-Mari Kaskinen)

Kestoilua...

....tai siihen valmistautumista nyt ainakin on ollut ohjelmassa. Onnistuin voittamaan muutama viikko sitten iskeneen vihasuhteeni ompelukonetta kohtaan ja ompelemaan ajat sitten leikatut ja aloitetut kestovaipat valmiiksi... Kestovaippayhdistyksen sivuilta löytyvällä kaavalla on ommeltu nämä, eivät maailman siisteimpiä, mutta omaan käyttöön ihan passeleita (ne on kuitenkin VAIPPOJA, eivät mitään taidekäsitöitä..). Päällä on PUL-kangas, joka pitää kosteuden sisällä ja sisäkankaana mikrofleece, jonka pitäisi siirtää kosteus nopeasti pois iholta ja tuntua iholla kuivalta. Alemmassa vaippakuvassa näkyvät kuosit, joita olen onnistunut haalimaan...oma lemppari ehdottomasti tuo ruskea elukkakangas!

Taskuvaippaan tarvitaan tietenkin imut. Kierrätys kunniaan ja pari vanhaa pyyhettä päätyivät taittoimuiksi. 

Vanhoja harsojakin on tarkoitus käyttää imuina, mutta uusiakin harsoja on hankittu...kaikki sitä hokevat, kuinka harsoja tarvitsee "ihan kaikkeen" - vieläkään en tiedä, mitä ihmettä tuo kaikki sitten on, mutta onpahan nyt sitten harsoja kuitenkin jemmattu siihen _kaikkeen_ ;) 

Harsoja saa kivoilla printeilläkin ja muutamia perusvalkoisia värjäsin vähän paremmin tähän ympäristöön sopiviksi.....

Kamera on kyllä varastanut vähän väristä kirkkautta tässä seuraavassa kuvassa - ompahan nyt sitten hienompaan käyttöön (onhan puklurättinä toimiminen kai hienompi juttu kuin vaipan täytteenä oleminen?) oranssejakin harsoja!

Vaippoja leikellessä jäi pieniä paloja pul-kangasta, jotka piti nekin ottaa hyötykäyttöön. Sitä leikeltiin sitten ympyröitä kankaasta jos toisestakin......

Ja käyttöä odottaa nyt 10 paria uusia liivinsuojiakin.  Samat kommentit kuin vaipoista; eivät maailman siisteimpiä, mutta kelpaavat omaan käyttöön.